Työväenkirjallisuus?

Perinteisen määritelmän mukaan työväenkirjallisuus kuvaa työläisten arkea ja yhteiskunnallisia luokkaristiriitoja. Työväenkirjallisuudella on Suomessa ja etenkin Tampereen seudulla komea historia. Työväestön keskuudesta kirjailijaksi ponnistaneet Lauri Viita ja Väinö Linna ovat saavuttaneet kansallisen klassikon aseman, samoin tapahtumassamme kahdesti vieraillut Hannu Salama, joka kirjoittaa ja esiintyy yhä.

1980-luvulta alkaen työväenkirjallisuus on kirjakeskusteluissa kuitenkin sysätty marginaaliin ja nähty jäänteenomaisena perinteenä. Miksi siis haluamme järjestää vuosittain kokonaisen tapahtuman juuri työväenkirjallisuuden ympärille?

Palkkatyö ei ole kadonnut minnekään – mihin olisi kadonnut sen kuvaus? Toisaalta tavanomaisen palkkatyön rinnalle on kehittynyt täysin uudenlaisen työn alue: yhä useampi hankkii elantonsa itsensätyöllistäjänä, pätkä- ja keikkatyöläisenä tai pienyrittäjänä. Työväenkirjallisuus on aina puhunut myös työttömien ja kaikkein köyhimpien puolesta. Työn muuttuessa työttömyydenkin luonne on muuttunut, mikä on osa laajempaa luokkakysymystä.

Kapitalismin aiheuttamia ongelmia ja lieveilmiöitä on 1990-luvulta lähtien käsitelty laajasti suomalaisessa tieto- ja kaunokirjallisuudessa. Luokkakysymykset ovat tänä päivänä ajankohtaisempia kuin aikoihin, sillä köyhien ja rikkaiden välinen kuilu on kasvanut. Hyvinvointivaltiosta on liu’uttu uusliberalistisiin oloihin. Mammonan valta puhuttaa.

Kari Hotakaisen romaanit Bronks (WSOY 1993) ja Ihmisen osa (Siltala 2009) kartoittavat kapitalismin vaikutuksia yhteiskunnassa. Venla Hiidensalon Mediahuora (Otava 2013) kuvaa purevasti uutta työtä. Mathias Rosenlundin Vaskivuorentie 20 (Shildts & Söderströms 2013) käsittelee nykyajan kaupunkiköyhyyttä ja Ossi Nymanin Röyhkeys (2017) tietoista palkkatyön välttelyä. Rosa Liksom on runsaassa tuotannossaan kuvannut vähäosaisia ja syrjäytyneitä. Muun muassa nämä kirjailijat ovat olleet keskustelijoina ja haastateltavina Työväenkirjallisuuden päivässä.

2010-luvullakin kirjallisuuden yksi tärkeä tehtävä on osoittaa kohtia, jotka uhkaavat yhteiskunnallista tasa-arvoa, solidaarisuutta ja ihmisten tosiasiallista vapautta. Työväenkirjallisuuden päivä nostaa kuuluviin aikamme yhteiskuntakriittisiä ääniä.

Työväenkirjallisuuden päivän ohjelmatyöryhmä