--- Kuurojen museo
  • se (1K) 
  • en (2K) 
  • paluu (2K) 
square (8K)


Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1
image 1


1. Kuurojen urheiluinnostus herää Helsingissä

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun jälkipuolella. Aikaisemmin liikuntaa oli saatu työnteossa, ja matkat olivat taittuneet kävellen ja talvella hiihtäen. Teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät tarvetta liikuntaharrastuksiin, samoin raittiusaate. Tässä vaiheessa perustettiin ensimmäiset urheiluseurat.

Liikunta nähtiin henkistä ja fyysistä terveyttä edistävänä lääkkeenä kaupungistumisen mukanaan tuomiin ongelmiin, joita olivat huonojen työ- ja asumisolojen aiheuttamat terveyshaitat, alkoholin liikakäyttö ja yleinen toimettomuus.

Voimistelu ja liikunta saivat tärkeän sijan kouluopetuksessa, ja näin oli myös kuurojenkouluissa. Turun kuurojenkoulun poikaoppilaat ottivat jopa osaa Suomen voimistelu- ja urheiluliiton kilpailuihin ja voittivat urheilumerkkejä muun muassa juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä kuulantyönnössä.

Erityisryhmistä kuurot aloittivat ensimmäisinä järjestäytyneen liikunta- ja urheilutoiminnan. Alusta alkaen he korostivat liikunnan merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäjänä. Kuurot halusivat myös osoittaa, että he pystyvät samanlaisiin urheilusuorituksiin kuin kuulevat. Urheilu ajoi tasa-arvon asiaa laajemmaltikin. Niin urheilussa kuin yhteiskunnassa nähtiin kuuroille kuuluvan samat oikeudet kuin kuuleville.

Vanhin tunnettu kuurojen urheiluseura lienee Englannissa vuonna 1871 perustettu kuurojen jalkapalloseura. Urheiluaate levisi nopeasti Pohjoismaihin. Jo vuonna 1892 perustettiin urheiluseurat Tukholmassa ja Oslossa. Suomi sai ensimmäisen seuransa vuonna 1904 Helsingissä, ja muutamien vuosien jälkeen Tampere (1907), Turku (1909) ja Kymenlaakso (1919) seurasivat perässä.

Jo vuonna 1900 Helsingissä oli innokkaita kuuroja miehiä, jotka olivat harrastaneet urheilua. Tuolloin kuuro ruotsalaismies, Edvard Klöfverskjöld, järjesti kuurojenyhdistyksen jäsenille hiihtokilpailuja. Yhdistyksen johto kannusti innokkaita liikunnanharrastajia perustamaan oman urheiluseuran yhdistyksen alaosastoksi. Näin syntyi vuonna 1904 Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura, joka sitten vuonna 1924 rekisteröitiin.

Seuran jäseniksi pääsivät kaikki Helsingin kuurojenyhdistyksen jäsenet, jotka olivat maksaneet seuran jäsenmaksun. Perustajajäseniä oli kaksitoista, joista ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sulo Wuokko. Toiminta lähti reippaasti käyntiin. Wuokon johdolla pidettiin voimisteluharjoituksia, joihin osallistui aluksi vain kymmenen miestä. Pian jäsenluku kasvoi. Seura palkkasi myös ulkopuolisia voimistelunopettajia johtamaan harjoituksia.

Voimistelu säilytti asemansa kilpaurheilun rinnalla. Talvikausina voimisteluharjoituksia pyrittiin pitämään säännöllisesti. Myös voimistelunäytökset olivat osoitus kuurojen liikuntakulttuurin nopeasta kehittymisestä.

Helsingin kuurojenyhdistys tuki ja kannusti urheiluseuraa myöntämällä muun muassa apurahoja voimistelusalien vuokrien maksamiseksi. Yhdistyksen tilat ja kesäpaikka olivat seuran käytettävissä.

Vuonna 1908 Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura liittyi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton jäseneksi. Vuonna 1920 perustettiin Suomen Kuurojen Urheiluliitto SKUL, ja HERO liittyi heti sen jäseneksi.

Helsingin kuurojenyhdistyksen naisjäsenet perustivat syksyllä 1908 oman voimisteluseuran. Siihen liittyi viitisentoista naista, jotka ryhtyivät voimistelemaan säännöllisesti kuulevan Helmi Nybergin johdolla. Helsingissä kuurojen naisten liikuntaharrastus näyttää ajan tavan mukaan rajoittuneen voimisteluun. Naisten voimisteluseuran toiminta loppui, kun Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseuran yhteyteen perustettiin vuonna 1916 naisten voimistelu- ja urheiluosasto. Uuteen osastoon liittyi 18 naista, ja se sai seuran johtokuntaan omaksi edustajakseen Ida Viljavuon (myöh. Mouton).

Seura teki tuloksekasta työtä Helsingin kuurojen fyysisen terveyden ja voiman kartuttamiseksi ja näytti tietä Suomen kuurojen urheiluseuratoiminnalle. Lyhennettä HERO käytettiin asiakirjoissa jo 1940-luvulla. 50-vuotisjuhlassa Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseuran nimi muutettiin Helsingin Kuurojen Urheiluseura HERO ry:ksi.

  nuoli_oikea (13K)
2. Urheilua ja voimistelua – lajien kirjo